Millä menetelmillä asbestia etsitään rakennuksesta?

Asbesti on rakennusmateriaaleissa piilossa oleva terveysriski, joka on syytä tunnistaa ennen kuin mitään purku- tai saneeraustöitä aloitetaan. Asbestikartoitus on se prosessi, jolla selvitetään, missä rakennuksen osissa asbestia esiintyy ja missä muodossa. Tässä artikkelissa vastataan keskeisimpiin kysymyksiin asbestin etsimisestä rakennuksesta: mistä sitä löytyy, millä menetelmillä sitä tutkitaan, kuka saa ottaa näytteitä ja milloin kartoitus on lain mukaan pakollinen.

Mistä rakennuksista asbestia yleensä löytyy?

Asbestia löytyy tyypillisesti rakennuksista, jotka on rakennettu tai perusteellisesti korjattu ennen vuotta 1994. Eniten asbestia esiintyy 1960- ja 1970-luvun rakennuksissa, jolloin asbestia käytettiin laajasti erilaisissa rakennusmateriaaleissa sen kestävyyden, palonkestävyyden ja edullisuuden vuoksi. Suomessa asbesti kiellettiin rakennusmateriaaleissa vuonna 1994.

Asbestia voi esiintyä hyvin monenlaisissa rakennuksen osissa ja materiaaleissa. Yleisimmät löytöpaikat ovat:

• Lattiamateriaalit kuten vinyylilaatat, muovimatot ja niiden liimat
• Tasoitteet, maalit ja pinnoitteet seinissä ja katoissa
• Putkieristeet, erityisesti lämpö- ja vesiputkien ympärillä
• Ilmanvaihtokanavien eristeet ja tiivisteet
• Rakennuslevyt kuten eterniitti ulkoverhouksessa ja kattolevyissä
• Palosuojaukset teräsrakenteiden ympärillä
• Saumojen ja liitosten tiivistysmassat

Pelkästään rakennuksen ulkonäön tai iän perusteella ei voi varmistua asbestin olemassaolosta tai puuttumisesta. Sama rakennus saattaa sisältää asbestia yhdessä kerroksessa mutta ei toisessa, tai yhdessä rakennuksen osassa mutta ei muualla. Tämän vuoksi järjestelmällinen asbestitutkimus on ainoa luotettava tapa selvittää tilanne.

Millä menetelmillä asbestia etsitään rakennuksesta?

Asbestin etsiminen rakennuksesta perustuu kahteen toisiaan täydentävään menetelmään: visuaaliseen kartoitukseen ja materiaalinäytteiden laboratoriomääritykseen. Pelkällä silmämääräisellä tarkastelulla asbestia ei voi tunnistaa, sillä asbestikuidut ovat mikroskooppisen pieniä. Varmuus saadaan aina vain laboratorioanalyysin kautta.

Visuaalinen tarkastus

Kartoituksen ensimmäinen vaihe on rakennuksen järjestelmällinen visuaalinen läpikäynti. Pätevä kartoittaja tutkii rakennuksen kaikki tilat ja rakenteet, kirjaa ylös epäilyttävät materiaalit sekä arvioi niiden kunnon ja sijainnin. Tässä vaiheessa hyödynnetään rakennuksen ikää, rakennuspiirustuksia ja tietoa aikakauden tyypillisistä rakennusmateriaaleista.

Materiaalinäytteiden otto ja laboratorioanalyysi

Epäilyttävistä materiaaleista otetaan fyysisiä näytteitä, jotka toimitetaan akkreditoituun laboratorioon analysoitavaksi. Laboratoriossa käytetään useimmiten polarisaatiovalomikroskopiaa (PLM) tai pyyhkäisyelektronimikroskopiaa (SEM), joilla asbestikuidut tunnistetaan luotettavasti. Analyysi kertoo myös asbestin tyypin, kuten krokidoliitin, amosiitin tai krysotiilin, mikä vaikuttaa purkutavan valintaan. Asbestinäytteiden analyysitulokset valmistuvat yleensä noin yhden päivän kuluessa.

Ilmanäytteet

Tietyissä tilanteissa, erityisesti purkutöiden yhteydessä tai sisäilmaongelmia selvitettäessä, voidaan ottaa myös ilmanäytteitä. Ilmanäytteillä mitataan ilmassa leijuvien asbestikuitujen pitoisuutta. Tämä menetelmä ei kuitenkaan korvaa materiaalinäytteitä kartoitusvaiheessa, vaan toimii täydentävänä työkaluna.

Kuka saa ottaa asbestinäytteitä rakennuksesta?

Asbestinäytteiden ottaminen edellyttää riittävää perehtyneisyyttä ja ammatillista osaamista. Osaaminen osoitetaan käytännössä koulutuksella, työkokemuksella ja alan pätevyyksillä. Ilman asianmukaista osaamista tehdyt näytteenotot eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, eikä niiden tuloksia voida käyttää virallisessa dokumentaatiossa.

Pätevyysvaatimus on tärkeä useasta syystä. Näytteenotto vaatii oikeiden suojainten käyttöä, sillä asbestikuitujen vapautuminen näytteenoton yhteydessä on mahdollista. Lisäksi näytteet on otettava oikeista kohdista ja riittävä määrä luotettavan tuloksen varmistamiseksi. Pätevä kartoittaja myös dokumentoi tulokset asianmukaisesti kirjalliseen asbestikartoitusraporttiin, joka on edellytys myöhemmälle purkutyölle.

Asbestikartoitusraportti on juridisesti sitova asiakirja. Se toimii pohjana purkutyösuunnitelmalle ja viranomaisilmoituksille, joita asbestipurkutyöt edellyttävät.

Mitä asbestikartoituksessa käytännössä tapahtuu?

Asbestikartoitus etenee käytännössä vaiheittain: ensin tehdään tilaukseen perustuva suunnittelu, sitten paikan päällä tehtävä tarkastus ja näytteenotto, ja lopuksi laboratorioanalyysiin perustuva raportointi. Koko prosessi kestää tyypillisesti muutamasta päivästä pariin viikkoon kohteen laajuudesta riippuen.

1. Ennakkovalmistelu: Kartoittaja perehtyy rakennuksen ikään, piirustuksiin ja aiempiin tietoihin ennen paikan päällä käyntiä.
2. Paikan päällä tehtävä tarkastus: Kartoittaja käy läpi kaikki tilat järjestelmällisesti, tunnistaa epäilyttävät materiaalit ja kirjaa havaintonsa.
3. Näytteenotto: Epäilyttävistä materiaaleista otetaan näytteet asianmukaisia suojaimia käyttäen. Näytteet pakataan huolellisesti kontaminaation estämiseksi.
4. Laboratorioanalyysi: Akkreditoitu laboratorio analysoi näytteet ja toimittaa tulokset kartoittajalle. Asbestinäytteiden tulokset valmistuvat yleensä noin yhden päivän kuluessa, muiden haitta-aineiden analyysitulokset tyypillisesti noin 3–5 päivässä.
5. Raportointi: Kartoittaja kokoaa kaikki tulokset kirjalliseen asbestikartoitusraporttiin, joka sisältää tiedot asbestipitoisten materiaalien sijainnista, kunnosta ja asbestin tyypistä.

Raportti on keskeinen asiakirja kaikessa jatkotoiminnassa. Se kertoo purkutyöntekijöille tarkalleen, missä asbestia on ja miten se tulee käsitellä turvallisesti.

Milloin asbestikartoitus on pakollinen?

Asbestikartoitus on Suomessa lain mukaan pakollinen ennen kaikkia purku- ja korjaustöitä rakennuksissa, jotka on rakennettu ennen vuotta 1994. Velvoite perustuu asbestilainsäädäntöön, joka edellyttää, että työnantajan on selvitettävä asbestin esiintyminen ennen töiden aloittamista. Kartoituksen laiminlyönti on lainvastaista ja voi johtaa vakaviin terveysriskeihin sekä oikeudellisiin seuraamuksiin.

Pakollinen asbestikartoitus koskee muun muassa seuraavia tilanteita:

• Rakennuksen kokonais- tai osapurku
• Putkiremontti tai LVI-töihin liittyvät rakenteiden avaukset
• Julkisivukorjaukset ja kattotyöt vanhoissa rakennuksissa
• Lattia- tai seinäpintojen uusiminen ennen 1994 rakennetuissa kohteissa
• Ilmanvaihtojärjestelmän muutostyöt

Vaikka rakennus olisi rakennettu ennen vuotta 1994, kartoitusta ei vaadita, jos on olemassa luotettava aiempi dokumentaatio siitä, ettei rakennuksessa ole asbestia. Käytännössä tällainen dokumentaatio on harvinaista, joten kartoitus on lähes aina aiheellinen vanhemmissa rakennuksissa.

Rieppo Service Oy toteuttaa haitta-ainekartoituksia ammattitaidolla ja hoitaa asiakkaan puolesta kaikki lain vaatimat viranomaisilmoitukset ja purkutyösuunnitelmat. Oikein tehty asbestikartoitus on investointi, joka suojaa sekä rakentajia että rakennuksen käyttäjiä ja varmistaa, että kaikki jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa turvallisesti ja lainmukaisesti.