Mitä asbestikartoitus sisältää?

Asbesti on rakennusmateriaali, jota käytettiin Suomessa laajasti 1960- ja 1970-luvuilla. Sen käyttö kiellettiin lopulta vuonna 1994, mutta ennen sitä rakennetuissa kiinteistöissä asbestia esiintyy edelleen monissa eri materiaaleissa. Asbestikartoitus on lakisääteinen velvollisuus ennen purkutöitä, ja sen tarkoitus on selvittää, missä asbestia sijaitsee ja miten se tulee käsitellä turvallisesti. Tässä artikkelissa vastataan keskeisimpiin kysymyksiin siitä, mitä asbestikartoitus sisältää, milloin se on pakollinen ja miten prosessi etenee löydösten jälkeen.

Mitä asbestikartoitus tarkoittaa?

Asbestikartoitus on ennen purkutöitä tehtävä selvitys, jossa tutkitaan rakennuksen materiaalit asbestipitoisuuden varalta. Kartoituksessa tunnistetaan, missä rakennusosissa asbestia mahdollisesti esiintyy, arvioidaan materiaalien kunto ja laaditaan kirjallinen raportti löydöksistä. Kartoitus on perusta turvalliselle ja lainmukaiselle purkutyön suunnittelulle.

Asbesti on mineraalikuitu, joka vapautuessaan ilmaan aiheuttaa vakavia terveysriskejä, kuten asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. Näiden riskien vuoksi rakennuksessa esiintyvä asbesti on tunnistettava ennen kuin rakenteita avataan tai puretaan. Asbestikartoitus rakennuksessa ei tarkoita pelkästään silmämääräistä tarkastelua, vaan siihen kuuluu myös materiaalinäytteiden ottaminen ja laboratorioanalyysi.

Kartoituksen lopputuloksena syntyy asbestikartoitusraportti, joka kertoo tilaajalle selkeästi, missä asbestia on, missä muodossa se esiintyy ja miten suuri riski siihen liittyy. Tämä raportti ohjaa suoraan sen jälkeen tehtäviä purkutyösuunnitelmia ja viranomaisilmoituksia.

Milloin asbestikartoitus on pakollinen?

Asbestikartoitus on lakisääteisesti pakollinen ennen kaikkia purkutöitä rakennuksissa, jotka on rakennettu tai joiden rakenteita on uusittu ennen vuotta 1994. Velvollisuus perustuu asbestipurkutyölakiin (684/2015) ja sen nojalla annettuihin asetuksiin. Velvollisuus koskee sekä kokonaispurkuja että pienempiä osittaisia purkutöitä, kuten pintaremontteja.

Käytännössä asbestikartoituksen velvollisuus koskee hyvin laajaa joukkoa rakennushankkeita:

• Vanhojen asuinrakennusten saneeraukset ja remontit
• Teollisuus- ja liikerakennusten purkutyöt
• Julkisten rakennusten korjaushankkeet
• Palo- tai vesivahinkojen jälkeiset saneeraustyöt
• Talotekniikan, kuten LVI-järjestelmien, uusiminen vanhoissa rakennuksissa

Kartoituksen tilaamisvastuu on rakennushankkeen tilaajalla tai rakennuttajalla. Jos kartoitusta ei tehdä ennen purkutöiden aloittamista, tilaaja voi syyllistyä lainrikkomukseen ja asettaa työntekijät vakavaan terveysvaaraan. Rakennusvuosi on siis ensimmäinen kriteeri: jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1994, kartoitus on lähtökohtaisesti aina tarpeen ennen rakenteisiin kajoamista.

Mitä asbestikartoitus käytännössä sisältää?

Asbestikartoitus sisältää kolme päävaihetta: kohteen tarkastuksen ja riskiarvioinnin, materiaalinäytteiden ottamisen sekä laboratorioanalyysin ja kirjallisen raportin laadinnan. Kartoittaja käy rakennuksen läpi järjestelmällisesti ja ottaa näytteitä materiaaleista, joiden epäillään sisältävän asbestia.

Tarkemmin eriteltynä asbestikartoituksen sisältö kattaa seuraavat osa-alueet:

1. Kohteen ennakkoselvitys: Kartoittaja tutustuu rakennuksen rakennusvuoteen, aiempiin remontteihin ja käytettävissä oleviin piirustuksiin ennen paikan päälle menoa.
2. Silmämääräinen tarkastus: Rakennuksen kaikki tilat käydään läpi ja tunnistetaan materiaalit, joissa asbesti on tyypillisesti esiintynyt, kuten tasoitteet, liimat, putkieristeet, levymateriaalit ja lattiamateriaalit.
3. Näytteenotto: Epäilyttävistä materiaaleista otetaan pienet näytteet, jotka toimitetaan akkreditoituun laboratorioon analysoitavaksi.
4. Laboratorioanalyysi: Laboratorio vahvistaa, sisältääkö materiaali asbestia ja mitä asbestityyppiä se on. Asbestinäytteiden analyysitulokset valmistuvat yleensä noin yhden arkipäivän kuluessa.
5. Raportointi: Kartoittaja kokoaa löydökset kirjalliseksi raportiksi, jossa kuvataan asbestipitoisten materiaalien sijainti, laajuus, kunto ja suositellut toimenpiteet.

Raportti on konkreettinen työkalu, jota käytetään purkutyösuunnitelman ja viranomaisilmoitusten pohjana. Ilman sitä ei voida lainmukaisesti aloittaa purkutöitä rakennuksessa, jossa asbesti on mahdollinen riski.

Kuka saa tehdä asbestikartoituksen?

Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä ja ammatillista osaamista asbestipitoisten materiaalien tunnistamiseen ja näytteenottoon. Osaaminen osoitetaan käytännössä koulutuksella, työkokemuksella ja alan pätevyyksillä. Kartoittajan tulee tuntea rakennusmateriaalien historia ja asbestin tyypilliset esiintymispaikat eri vuosikymmeniltä.

Käytännössä asbestikartoituksia tekevät haitta-aineisiin erikoistuneet ammattilaiset ja yritykset. Kartoittajalta edellytetään muun muassa:

• Koulutus asbestikartoitukseen ja haitta-aineisiin
• Käytännön kokemus rakennusmateriaaleista ja niiden tunnistamisesta
• Tieto eri asbestityypeistä ja niiden esiintymismuodoista
• Kyky tehdä riskinarviointi materiaalin kunnon ja purkutavan perusteella

Tilaajan kannattaa aina varmistaa, että kartoituksen tekijällä on dokumentoitu osaaminen ja kokemus vastaavista kohteista. Kartoituksen laatu vaikuttaa suoraan siihen, miten turvallisesti ja tehokkaasti myöhemmät purkutyöt voidaan toteuttaa.

Mitä tapahtuu, jos asbestia löytyy kartoituksessa?

Jos asbestikartoituksessa löytyy asbestia, se ei automaattisesti tarkoita välitöntä vaaraa, mutta se käynnistää lakisääteisen toimintaketjun ennen purkutöitä. Asbestipitoinen materiaali on poistettava asbestipurkutyönä ennen kuin muut rakennustyöt voidaan aloittaa. Asbestipurku on luvanvaraista toimintaa, jonka saa tehdä vain hyväksytty asbestipurkaja.

Löydöksen jälkeen prosessi etenee seuraavasti:

1. Asbestipurkusuunnitelman laadinta: Kartoitusraportin pohjalta laaditaan yksityiskohtainen purkutyösuunnitelma, jossa kuvataan työmenetelmät, suojaukset ja pölynhallinta.
2. Viranomaisilmoitus: Asbestipurkutyöstä on tehtävä ennakkoilmoitus aluehallintovirastolle vähintään seitsemän päivää ennen töiden aloittamista.
3. Osastointi ja suojaus: Purkualue eristetään muusta rakennuksesta, ja käytetään alipaineistusta sekä H-luokan suodattimilla varustettuja imureita asbestipölyn leviämisen estämiseksi.
4. Asbestipurku: Hyväksytyt asbestipurkajat poistavat asbestipitoisen materiaalin turvallisesti.
5. Puhtaaksimittaus: Purkutyön jälkeen tilassa tehdään puhtaaksimittaus, jolla varmistetaan, ettei ilmassa ole enää asbestikuituja.

Rieppo Service Oy hoitaa asiakkaan puolesta tarvittavat viranomaisilmoitukset, purkutyösuunnitelmat ja työturvallisuussuunnitelmat, jolloin tilaajan ei tarvitse itse navigoida lakisääteisten velvoitteiden viidakossa. Kaikki yrityksen purkutyöntekijät ovat hyväksyttyjä asbestipurkajia, mikä takaa, että löydösten jälkeiset toimenpiteet toteutetaan sekä turvallisesti että lainmukaisesti.

On tärkeää muistaa, että asbestipitoista materiaalia ei tule koskaan yrittää poistaa itse. Asbestikuitujen vapautuminen ilmaan aiheuttaa pitkäaikaisia terveysriskejä, jotka eivät ole näkyvissä välittömästi. Ammattimainen asbestipurku suojaa niin rakennuksen käyttäjiä, työntekijöitä kuin ympäristöäkin.